Uuden opettelua

Arki on niin kiireistä nykyään etten ehdi edes asioita raaputtaa blogiin – päivät täyttyy potilastyöllä niin HUS:n Iho- ja allergiasairaalassa että Pihlajalinnalla, ja illat ovat täynnä koulutuksia, omia luentoja, asiakasiltoja, lasten harrastuksia ja läksyjä, omia treenejä, ruoanlaittoa, pyykinpesua ja kauppareissuja… ei ehkä niin ihme etten ehdi tänne paljon kirjoittelemaan.

Viime viikonloppu sujui Kööpenhaminassa kahden päivän laserkoulutuksessa, ja nyt eilen saimme Lontoosta huipputyypin tri Firas Al-Niaimi vierailemaan niin Laser Tilkkaan kuin HUS:iinkin.

Opin niin paljon uutta että tässä kuluu nyt varmasti koko viikonloppu kun yritän järjestää kaikkea uutta tietoa nyt omassa pienessä päässäni. Miten joku voi olla ikäänkuin kävelevä ja hengittävä tietokirja? Sitä tri Firas nimittäin on.

Barcelona 5cc congress

Tänäkin vuonna minulla oli mahdollisuus osallistua 5-continent-congress esteettiseen kirurgiaan, lasereihin ja pistoshoitoihin keskittyneeseen kongressiin Barcelonassa. Nyt viimeistä iltaa täällä ja tuntuu että pää on täynnä uutta tietoa ja inspiraatiota uusiin hoitoihin ja toimintatapoihin.

Kokous on antanut uutta tietoa niin aknen, pigmenttihäiriöiden ja arpien hoidoista kuin myös LED-valosta, kuorinnoista, ihosyövistä ym. Näistä ihan pian lisää tietoa täällä blogissa ja Pihlajalinnan iho- ja estetiikan nettisivuilla.




 

Olen kuunnellut luentoja eri guruilta ympäri maailmaa, ja lisäksi olen saanut kysyä mieltä askarruttavia asioita ihan kasvotustenkin.

Tässä patsastelen laserhoitaja Leenan ja Sinin kanssa, ja lisäksi saimme tunnin jutella lontoolaisen tohtori Firas Al-Niaimin kanssa lasereista ym.

Huomenna kotia kohti. Barcelona, olet kaunis ja toivottavasti pääsen joskus tänne niin, ettei koko päivä aina kulu vain messukeskuksessa ja hotellilla.

Mikä tekee sinusta onnellisen?

Elätkö elämää johon olet tyytyväinen? Jos et, pystytkö itse vaikuttamaan siihen jotta saisit elää parasta versiota omasta elämästäsi? Osaatko nauttia saavutetuista eduistasi? Voisitko hieman vähentää töitä ja satsata sen sijaan itseesi?

Tänään aamulla hössötin lasten aamupaloja, aamupesuja, reppujen pakkaamisia ym ym, ja vein lapset kahteen eri otteeseen koululle autolla kun yhdellä alkoi koulu klo 8 ja toisella klo 9. 

Kun lapset vihdoin olivat puhtaina ja kylläisinä sekä riittävän lämpimästi pukeutuneena koululla, ja mieskin häipyi töihin, laskeutui kotona se ihmeellisen seesteinen hiljaisuus. Se, joka aiheuttaa minulle herkästi huonoa omaatuntoa – täällä minä kotona löntystelen vaikka minun pitäisi olla muiden ihmisten tavoin töissä.

Laitoin ensin luterilaisena naisena pyykki- ja tiskikoneen pyörimään, siivosin keittiön ja petasin sängyt, kirjoitin muutaman sähköpostin ja maksoin pari laskua. Mutta sitten huomasin, että vielä oli kuitenkin kokonainen tunti aikaa ennen kuin minun piti itse lähteä kohti työpaikkaa, eli Laser Tilkkaa.

Päätin siis joogata. Kotijooga on mielestäni ihan parasta, koska videoita löytyy aina netistä siihen hetkeen sopivan pituisina ihan pilvin pimein. Lisäksi, jos ohjaajan tahti on liian hidas tai liikkeet eivät ole itselle mieluisia, voi vapaasti fiilistellä omien tuntemusten mukaisesti. Vieressä sytytetty tuoksukynttilä tuo pientä luksusta hetkeen kuin hetkeen. Joogan jälkeen ryhti on suoristunut ja hengitys kulkee vapaammin, kokeile jos et usko.

Yoga with Adriene sivulta löytyy valtavasti ilmaisia joogavideoita.

Yritän opetella kuuntelemaan itseäni. Nauttimaan vapaista hetkistäni ilman huonoa omaatuntoa. Unohtamaan to do-listat ja tekemättömät asiat hetkeksi täysin. Sanoa ei uusille haasteille, jos ne eivät tunnu mieluisilta. Tehdä töitä mukavien ja innostavien ihmisten kanssa, jossa kunnioitamme toisiamme ja jossa vedetään köyttä saman suuntaisesti.

Rauhallisen aamupäivän jälkeen ajoin töihin, ja siellä riittikin hulinaa niin että loppupäivä vierähti kuin yhdessä sekunnissa ohi. Oli muun muassa selän melanoomasuspektin luomen poisto veitsellä, nenän hyvänlaatuisen koholuomen hionta laserilla, akne-arpien ja ryppyjen hiontaa leuasta frakseloivalla laserilla, botuliinitoksiinia otsaan ja naururyppyihin yms yms. 

Työni on ihanaa, ja rakastan sitä todella. Rakastan potilaitani/asiakkaitani, joilla kaikilla on oma tarinansa kerrottavana. Rakastan uusien taitojen karttamista ja vanhojen toimintamallien kehittämistä – aina olisi parantamisen varaa. 

Mutta minun täytyisi myös oppia rakastamaan vapaa-ajan joutilaisuutta – ja siinä minulla onkin työsarkaa. Mutta tämän aamupäivän jälkeen huomasin, että ehkä olen pikkuhiljaa senkin hyödyn havaitsemassa. 

Ja huomenna saan treenata sitä taitoa lisää, kun olen ihan vapaa lähes koko päivän! Ajattelin lasten kuskaamisten jälkeen mennä järven jäälle luistelemaan. Ihan yksin. Ja ilman huonoa omaatuntoa.